Uusi jätelaki tuo muutoksia kotien kierrätykseen

Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021. Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysastetavoitteet tulevat nousemaan edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035.

Nykyisellään jätteitä käytetään energiaksi eikä kierrätetä tarpeeksi

Jätteen polttaminen ei ole kierrättämistä, vaan jätteen hyödyntämistä energiaksi ja lämmöksi, jolloin menetetään jätteen sisältämä materiaali. Polttamisen sijasta pitäisi keskittyä kierrättämisen lisäämiseen ja kierrätysmateriaalin uusiokäyttöön. Kierrätyksessä jäte valmistetaan uudelleen tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi.

Jätteiden lajittelu vuonna 2023

Uuden jätelain muutosten mukaan jätteiden lajittelua tulee lisätä. Kaikkien taajama-alueiden vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulisi lajitella erikseen seuraavia jätelajeja:

sekajäte / poltettava jäte / polttokelpoinen jäte / kuivajäte (termi vaihtelee paikkakunnittain)
biojäte
kartonkipakkaukset
muovipakkaukset
lasipakkaukset
metallipakkaukset

Tämän lisäksi kerätään myös paperia sekä metallipakkausten kanssa samaan jäteastiaan muuta pienmetallijätettä kuin pakkauksia.

Biojätteen erilliskeräys pakolliseksi taajamissa

Suomessa suurin kierrätyspotentiaali on biojätteellä. Biojätteen keräys tulee jätelain muutoksen myötä pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa.

Vuoden 2022 heinäkuusta alkaen biojätteen erilliskeräysvelvoite astui voimaan taajamien rivi- ja kerrostaloissa, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Kaikille taajamien asukkaille biojätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan vuoden 2024 heinäkuusta, myös omakotitaloille.

Biojätteen keräyksen järjestämiselle omakotitaloista on olemassa useita vaihtoehtoja, kuten naapureiden yhteinen kimppakeräys tai naapuruston yhteinen korttelikeräys. Korttelikeräyksen ideana on tuoda kierrätyspisteet lähelle käyttäjiä pientaloalueilla. Yhteisellä pisteellä voidaan kerätä pelkän sekajätteen sijaan jopa kahdeksaa eri jätelajia. Myös kotikompostointi on mahdollista.

Uusi jätelaki ottaa kantaa myös pakkausjätteisiin

Uusi jätelaki asettaa erityisiä tavoitteita myös pakkausjätteiden kierrätysasteen nostamiseksi. Pakkausjäte on käytöstä poistetuista pakkauksista syntyvää jätettä, kuten kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkauksia.

Uusi jätelaki tuo muutoksia pakkausjätteiden kierrätyksen kustannusvastuisiin. Tuotteiden valmistajien ja maahantuojien yhteisöt velvoitetaan osallistumaan pakkausjätteen kiinteistökohtaisen keräyksen ja kierrätyksen kustannuksiin yhdessä kuntien kanssa. Etäkaupan lisääntyessä myös kansainväliset verkkokaupat velvoitetaan ottamaan vastuuta pakkausjätteestään. Tuottajat maksavat kunnille pakkausjätteiden kiinteistökohtaisesta erilliskeräyksestä heille määritellyn vähintään 80 % kustannusvastuun.

Uusi jätelaki ja erillinen tekstiilijätteen keräys

Tekstiilijäte mainitaan uudessa jätesäädöspaketissa ensimmäistä kertaa erilliskerättävien jätelajien listassa. EU-direktiivi velvoittaa kaikki jäsenmaat aloittamaan tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä.

Suomi aloitti keräyksen jo vuoden 2023 alussa, joten se on aikataulusta etuajassa. Uuden jäteasetuksen mukaan kuntien on järjestettävä vastaanottopaikkoja asumisessa syntyville tekstiilijätteille 1.1.2023 alkaen.

Tekstiilijätteitä ovat kuivat ja käyttökelvottamat vaatteet, kuten takit, housut, hameet ja paidat, pyyhkeet, lakanat ja pöytäliinat.

Tutustu tarkemmin jätelakiin: https://www.finlex.fi/fi/uutiset/412/

Jaa